Tarkalla korvalla

YLE:n radiossa kuullun Klassikkokäräjät sarjan 14.8.2021 osion lopussa raatilainen Niina Lahtinen pääsi ääneen aivan ohjelman lopussa ja hän ehdotti ihmisille, että kuunnelkaapa voittaneen klassikkobiisin Sitting on the Dock of the Bay'n artistin Otis Reddingin laulua uudelleen oikein tarkkaan, miten hienoa se on.

Ja totta tosiaan, niin tutulta kuin se kuulostaakin vuosikymmenien kuuntelun jälkeen, laulusta löytyy sävyjä ja nyansseja, joita ei ole aikaisemmin tunnistanutkaan. Ei ihme, että siitä on tullut klassikko, vaikka sävellyksenä ei ihmeellinen. Korvaan tarttuva tosin.

Ihan samaa voisi suositella poliitikkojen puheillekin, vaikka lopputulos on käänteinen. Niin tutuilta kuin ne kuulostavatkin, kannattaisi ihan oikeasti kuunnella tarkkaan, mitä he sanovat. Tutut fraasit peittävät itse sisällön, joka usein kumisee onttouttaan. Kuunnelkaapa esimerkiksi Riikka Purran puhetta tarkalla korvalla. Sitähän tulee jatkossa tuutin täydeltä.

Jos poliitikkoa haastaa jollain kysymyksellä, joka kritisoi hänen näkemyksiään tai asettaa ne muuten huonoon valoon, vastaus voi olla joku näistä:

1. Hän kieltää kategorisesti väitteen perustelematta sitä mitenkään. Keskustelu jatkuu joko inttämisenä tai loppuu siihen.

2. Hän nappaa aiheeseen liittyvän tutun fraasin, joka löyhästi liittyy väitteeseen, mutta ei toimi mitenkään perusteluna vastaväitteeksi. Keskustelu aiheesta loppuu siihen, ellei väitteen esittäjä pyydä tarkennusta. Eikä yleensä pyydä.

3. Hän aloittaa pitkän monologin, joka alkaa aiheesta, mutta jatkuu litanialla, joka ei liity aiheeseen mitenkään. Väitteen esittäjä joko väsähtää tai aika loppuu muutenkin aiheen käsittelyyn.

Otis Reddingin biisi kestää kuuntelua. Poliitikkojen puheet haastatteluissa ja ajankohtaisohjelmissa tympivät ja vieraannuttavat sitä enemmän mitä enemmän oikeasti yrittää kuunnella, mitä he sanovat.