Suomalaisten luonnetyypeistä
Kieli mahdollistaa ihmisten välisen viestinnän ja sen osana käsitteillä voidaan hahmottaa ja jäsennellä abstrakteja ilmiöitä ja mielen sisäisiä havaintoja. Käsitteet ovat kielen työkaluja ja ne voidaan määritellä aina jonkun tarkoituksen mukaisiksi. Eivät ole siis kiveen hakattuja totuuksia, vaikka usein niistä väitellään kuin olisivat.
Käytetään siis tässä käsitteitä kuvaamaan ihmisluontoa jäsennellen se karkeasti kolmeen lajiin: tuhoava, mukautuva ja luova.
Kas, mukavasti nuo kolme löytävät vastineensa hyvin tunnetuista kiintymyssuhdemalleista: itseriittoinen (välttelevä), ristiriitainen ja turvallinen. Kasvuympäristön avustama ihmisen tulisi kasvaa irti kahdesta ensimmäisestä. Kaikki eivät ole niin onnekkaita ja osalla ihmisiä mallien vaikutus näyttäytyy myös aikuisen käyttäytymisessä.
Itseriittoisella on hyvä kuva itsestä ja huono muista. Nehän ovat tietenkin harhaisia mielikuvia ja itseriittoisen omahyväisyys perustuukin muiden vähättelyyn ja mitätöintiin. Itseriittoinen kokee muut uhkaksi omalle itsetunnolleen. Sen torjumiseksi uhka on poistettava. Tuhottava, ainakin symbolisesti. Se näkyy sitten käyttäytymisenä, jonka käyttövoimana on viha. Itseriittoisen prototyyppi onkin pahansuopa kiusaaja, joka hakee arvostusta alempiarvoisina pitämiltään muilta. Itseriittoinen luonne on suomalaisten valtatyyppiä.
"Suomalaisessa kulttuurissa välttelevä kiintymyssuhde on kaikkein yleisin."
Pahantahtoisuus paistaa läpi kulttuurissa. Katsokaapa vain eduskunnan kyselytuntia, lukekaa politiikan erikoistoimittajien päivittäiset hallituksen haukkumiset. Mallia näyttävät muillekin. Jos vielä haluatte pilata päivänne pahansuopaisuuden liika-annostuksella, lukekaa lehtien kommenttipalstoja. Yksi puolue on tehnyt pahantahtoisuudesta oikein poliittisen vaikuttamisen keinon, jonka muut hiljaa hyväksyvät. Mukautumisen vaatimuksesta?
Ristiriitaisen luonnemallin omaava on melkeinpä itseriittoisen vastakohta. Hänellä on huono kuva itsestä ja ihailee muita. Sen johdosta hän herkistyy helposti riippuvaiseksi muista ja pyrkii tähän miellyttämällä ja välttämällä konflikteja. Hän ei pyri erottumaan ja mukautuu helposti muiden ehtoihin. Suomalaisessa kulttuurissa häntä kutsutaan myös tolkun ihmiseksi.
Jokaisessa ihmisessä on sisäänrakennettuna luovuus, kuten kaikissa muissakin elämänmuodoissa. Luova ihminen luottaa itseensä ja pystyy ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia alistamatta ja alistumatta. Ihmisessä luovuus pääsee esiin, kun hän on selvittänyt kaksi ensin mainittua estettä henkisessä kasvussaan. Harmi vaan, että yhteiskuntamme ei esitä minkäänlaisia vaatimuksia tähän.