Sarjakuvia ilman kuvia

Jos olisi käytettävissä kuvallisen esityksen luomistaitoja, niin tässä voitaisiin esittää kaksi sarjakuvaa kuvaamaan maailman tilaa nyt ja ihmisen roolia siinä. Koska ei ole, niin käytetään mahdollisuuksien mukaan sanallisia pensseleitä. Lukija voi sitten itse mielessään visualisoida nämä väläykset.

Sarjakuva no. 1:

Ensimmäisessä kuvassa hilpeä ja nuorekas seurue matkaa avoautossa vauhdikkaasti kaulaliinat hulmuten  skumppalasit kädessään ja riemukkaat ilmeet kasvoillaan. Kuvakulma on edestä päin.

Toisessa kuvassa sama tilanne kuvattuna takaapäin. Edessä on muutaman sadan metrin päässä Grand Canyonin reuna kuin elokuvassa Thelma & Louise konsanaan.

Sarjakuva no. 2:

Ensimmäisessä kuvassa lippalakkinen hieman pyylevöitynyt mies ferraripaidassa ja bermudashortseissa grillaa mustuneita makkaroita ja rasvaisia kasslereita rivitalon takapihalla kuvattuna rivarin seinää kohti. Sadettaja kastelee tasaisen vihreää ja sileäksi leikattua nurmikkoa. Tekstikuplassa mies huutaa pihaovelle päin katsoen: "Voitko tuoda sinapin ja samalla toisen kylmän bissen!"

Toisessa kuvassa sama tilanne kuvattuna rivarin pihaovelta pihalle päin. Taustalla palaa metsää, taivaalta tippuu kuolleita lintuja ja horisontissa näkyy ohjusten jättämiä höyryvanoja.