Mistä tunnistaa uusliberalistin ja populistin?
Pitkän linjan talousnero Sixten Korkman aiheutti somemyrskyn kirjoituksellaan, jossa hän arvovallallaan toteaa, että uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka on tuottanut syyn populismin nousulle.
"Uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa"
Se syy olisi siis eriarvoisuus. Suomen virallinen kansanedustajakommunisti Anna Kontula täsmentää tätä hieman:
"Populismin juurisyy ei ole eriarvoisuus, vaan se että keskiluokka huomaa jakkaroidensa tutisevan ja pelkää luokkalaskua"
Mikä tässä nyt sitten on niin tunteita nostattavaa, että se synnyttää somemyrskyn, jossa uusliberalistit ja populistit nousevat pimeistä koloistaan puolustamaan rakkaita arvojaan?
Uusliberalismi on rahan ahneelle uusliberalistille siinä mielessä hankala aihe, että sen purkaminen johtaa väistämättä moraalikysymyksiin. Nykyisten demokraattisten yhteiskuntien yksi ydinarvo kun on yhdenvertaisuus ja se on mitä suuremmissa määrin moraalikysymys. Ja rahallahan ei ole tunnetusti moraalia.
Uusliberalisti joutuisi tukalaan tilanteeseen tuon ristiriidan takia ja hän välttää sen väittämällä, että koko uusliberalismia ei edes ole. Siitä siis tunnistaa uusliberalistin.
Populistille, tai oikeastaan tässä tapauksessa oikeistonationalistipopulistille (lyh. persu), eivät nuo selitysmallit kelpaa. Siis se, että uusliberalismi johtaisi keskiluokan pallien heiluttamiseen ("ne vie mun makkaran lautaselta") tai eriarvoisuus aiheuttaisi katkeruutta, josta populismi kumpuaa.
Persu kun vierastaa kaikkia ulkopuolisen vallan merkkejä: et sä mua määrää (tai tässä tapauksessa et sä mua määritä). Populistin tunnistaa siitä, että se kiistää kaiken. Paitsi omat uskomuksensa.
Keskiluokkainen wannabe-rich-persu ihailee nimittäin salaa hyväosaista uusliberalistia, vaikka paradoksaalista onkin, että juuri sieltä suunnalta uhka jakkaran tutisemiseen oikeasti tulee. Salainen ihailu on molemminpuolista, kuten historiasta olemme oppineeet autoritarismin synnystä. Molempia kun yhdistää yksi asia: hierarkkinen ihmiskäsitys.