Lekuritki tavallisii ihmisii

A: Taasha myö tavattii.

B: Joo, tuutha sie vastakii ja sitä rataa. Ootko käyny idässä?

A: Siellähän mie. Sukulaisis.

B: Oliko antoisa reissu?

A: No joo, aika lailla potilaskertomustahan se on. Sen verran ikääntyneitä.

B: Jäiks jotain mieleen?

A: Ainakin se, että lääkäreillä taitaa olla vähän pallo hukassa joissakin asioissa.

B: Kui?

A: No, kun monelle on määrätty lääkkeitä ja niistä on tullu kaikenlaisia haittoja.

B: Eiks se oo ihan tavallista? Myrkkyjähän ne on.

A: Joo, mut kato, jos jostain lääkkeestä sanotaan, et tää-ja-tää sivuvaikutus tulee vaan yhelle - sanotaan vaik tuhannest - niin sit, jos se oire oikeesti tulee, niin lekuri sanoo, et ei se voi lääkkeestä johtua, kun on niin harvinaista.

B: Ai niinku, et jos oot lotonnu ja tilille tulee miltsi, niin ei se voi siitä johtua, kun on niin harvinaista.

A: Joku vois sanoo, et todennäköisempää on, et sait perinnön kaukaiselta sukulaiselta.

B: Tai ehkä joku pani rahaa vahingossa väärälle tilille.

A: Tai sit ne sanoo, et se oire on noseboa eli ihminen kuvittelee itse ne oireet, kun tietää et niitä voi tulla.

B: Nii, et sä vaan kuvittelet, et sun tilille on tullu miltsi.

A: Joo, tuli tonni, mut nollat tuplaantu silmissä, ku ite halus tulla rikkaaks.

B: Vähän paha se on sit uskoo, mitä lekurit sanoo.

A: Ite pitää olla hereillä ja kysyä, miten asiat oikeesti on.

B: Ehkä lekuritki on vain ihan tavallisii ihmisii.