Kaiken A ja U
Eurovaaleissa tuli selvästi esiin jakolinja, joka on muhinut jo jonkin aikaa perinteisten oikeisto/vasemmisto ja konservatiivi/liberaali taustalla. Vaikka se onkin lähellä jälkimmäistä, niin kuitenkin sille alkaa tulla selvemmin näkyväksi vastakkainasettelu luovan, avoimemman ajattelun ja jäykän, umpimielisen välillä. Kutsutaan niitä sitten millä nimillä halutaan, niin selvästi näiden kahden suunnan välinen jännite kasvaa kokoajan.
Tätä kuvaa seuraava lyhyt ajatustenvaihto:
A: "Olen siirtynyt enemmän kasvispainotteiseen ruokavalioon."
U: "Ei ole oikein, että joku päättää minun puolestani, mitä lautaselleni panen."
A: "En koekaan niin, että joku muu päättäisi minun puolestani. Teen sen ihan omasta tahdostani, koska haluan itse sitä."
U: "Niin, mutta minä en halua."
A on sisäistänyt tarpeen muuttaa tottumuksiaan, jotka ovat haitallisia. Se ei tuota tuskaa hänelle, vaikka ehkä pitääkin silloin tällöin mehevästä pihvistä. Hän osaa nähdä kokonaisuuksia ja ymmärtää oman osansa laajemmassa mittakaavassa.
U kokee muutoksen vaatimuksena, joka kohdistuu hänen persoonaansa. Se on uhka identiteetille ja sitä vastaan on puolustauduttava. Se kielii turvattomuuden tunteesta ja lapsekkaasta uhmasta, jolla uhkaa yritetään välttää.
Nyt kun pitäisi tehdä viisaita ratkaisuja monenlaisten viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi, niin lienee selvää, että kumpaankaan ihmistyyppiin eivät taloudelliset ohjauskeinot tai muutkaan vastaavat poliittiset ratkaisut toimi. Kumpikaan ihmistyyppi ei pysty vastaamaan niihin 'rationaalisena' yksilönä, joka ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan.
A on autonominen ihminen, joka osaa ajatella itsenäisesti ja punnita omia toimiaan monenlaisten vaikuttimien ohjaamana. Taloudellinen ajattelu on vain yksi aspekti muiden joukossa ja muilla voi olla suurempikin painoarvo.
U taas kokee kaikenlaisen ulkoisen paineen uhkana omalle olemassaololleen ja puolustusreaktio kaventaa ajattelukykyä ja hän pyrkii ensisijaisesti pitämään yllä mielen tasapainoa. Keinot löytyvät psyykkeen syvimmistä ja primitiivisimmistä kerroksista, joista näkyvin on vihan synnyttämä uhma kaikkea vierasta ja tuntematonta kohtaan.
Kun ihmisen perustarpeet (ml. turvallisuus) on tyydytetty se antaa tilaa luovalle ajattelulle ja silloin halujen ohjaaminen ulkoapäin on vaikeaa ja ehkä tarpeetontakin. Jos taas perustarpeita ei ole tyydytetty, halujen ohjaaminen ulkoapäin ei onnistu, koska perustarpeiden (ml. turvallisuus) tyydyttäminen on ensisijaista.
Jos talousjärjestelmä tuottaa eriarvoisuutta ja siten turvattomuutta, taloudellisten ohjauskeinojen käyttö ihmisten halujen ohjaamiseen on kuin iskisi päätään seinään. Sitten kiistellään vain siitä vähenikö alkoholinkulutus 0,1% vai nousiko se 0,4% uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen.